Tiiran luento 13.1.2017: Koiran kognitio – mitä siitä tiedetään?

 

Kognitio?

  • Kognitiolla tarkoitetaan sitä, mitä koira ymmärtää ja käsittää.
  • Kognitiivisiin ominaisuuksiin vaikuttaa lajin evolutiivinen historia. Suteen verrattuna ihmiset ovat saattaneet valita koirassa tiettyjä ominaisuuksia. Samalla jotkut ominaisuudet ovat saattaneet heikentyä (esim. itsenäinen ongelmanratkaisukyky, koirilla ihminen on ikään kuin yksi väline ongelmanratkaisuun).
  • Koiralla on suurempi kiinnostus ihmiseen ja pidempi sosiaalistumiskausi kuin sudella.

 

Koiran tunteet 

  • Perustunteet (pelko, viha, ilo jne.) ovat evolutiivisesti laajalle levinneitä eläinkunnassa.
  • Samat aivojen välittäjäaineet vaikuttavat ja säätelevät tunnetiloja eläimillä ja ihmisillä (loppupeleissä ollaan hyvin samankaltaisia).
  • Oma tunnetila vaikuttaa koiran tunnetilaan. Jotkut koirat ovat omistajan tunnetilalle herkempiä kuin toiset.
  • Eri koirilla on samassa tilanteessa erilainen kynnys kokea positiivisia tai negatiivisia tunteita. Tähän vaikuttaa koiran persoonallisuus. Persoonallisuutta taas määrittää ympäristö ja geenit.
  • Ihmisiä jaetaan optimistisiin ja pessimistisiin: myös koirilla voidaan tehdä samanlainen jako, sillä ne reagoivat eri tavalla eri asioihin.

 

Syyllisyys, kateus ja kosto 

  • Nykytutkimuksen perusteella koira ei todennäköisesti tunne syyllisyyttä, vaan se usein vastaa meidän tunnetilaamme (esim. alistumalla) (Horowitz, 2009). Eräässä kokeessa koira jätettiin yksin huoneeseen omistajan poistuessa toisaalle. Huoneessa oli pöytä, jossa oli ruokaa. Omistajan poistuessa ruoka otettiin pois omistajan tietämättä. Osalle koiran omistajista kerrottiin koiran varastaneen ruuan. Koira näytti “syylliseltä”, kun omistajalle oli kerrottu sen varastaneen. Kyseessä oli reflektio omistajan reaktiosta. Se on erittäin kannattava strategia koiralta, koska omistaja moittii koiraansa vähemmän, mitä syyllisemmältä koira näyttää.
  • Toisaalta koiran, joka varasti pöydältä, syke nousi korkeammalle kuin koiran, joka ei varastanut: ymmärtääkö koira tehneensä väärin? Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koira tuntisi syyllisyyttä (Torres-Pereira and Broom 2014).
  • Koirat todennäköisesti pystyvät tuntemaan kateutta (esim. toisen koiran saadessa huomiota) (Harris and Prouvost 2014).
  • Eräässä kokeessa kaksi koiraa antoi tassua, yhdessä setissä toinen sai palkkaa ja toinen ei, toisessa setissä kumpikaan ei saanut palkkaa. Käytös sammui huomattavasti nopeammin siinä tilanteessa, kun toinen sai palkkaa ja toinen ei.
  • Koirat eivät kykene kostoon ainakaan siinä mielessä, miten ihmiset koston ymmärtävät.

 

Miten hyvin koira ymmärtää meitä? 

  • Koirat tarkkailevat meitä jatkuvasti (Emery 2000).
  • Koirat pystyvät lukemaan ihmisen kasvojen eleitä sekä tunnetilaa kasvoista.
  • Myös käsien, jalkojen ja muut kehon eleet toimivat koiralle vihjeenä esim. ruoan sijainnista.
  • Koirat pystyvät tunnistamaan ja erottamaan tutun ja vieraan ihmisen hajun, fMRI:n avulla on todennettu positiivinen mielleyhtymä tuttuun hajuun.
  • Koirat pystyvät myös erottamaan kuvista tutut ja vieraat ihmiset ja koirat (Somppi et al 2012).
  • Koirat tarkkailevat ihmisiä ja koiria samalla tavoin kuin ihmiset: ensin silmiä, sitten suuta.
  • Kokeessa koira vältti aggressiivisen ihmisen katsomista, mutta katsoi kauan aggressiivista koiraa: haluaako koira mahdollisesti välttää konfliktin ihmisen kanssa?

 

Koiran kyky lukea ihmisen eleitä

  • Koira lukee ihmisen eleitä jopa paremmin kuin simpanssi: olemmeko vahingossa vahvistaneet tätä ominaisuutta?
  • Jo kuuden viikon ikäiset pennut pystyvät löytämään ruokaa ihmisen vihjeen avulla (sudet vasta 1 v. iässä, jos ovat eläneet ihmisen kanssa).
  • Kahden kipon testissä koira haki ruuan kiposta ensisijaisesti ihmisen vihjeen (osoittaminen sormella) perusteella, eikä esim. hajun.
  • Tutkimusten perusteella rotujen välillä olisi eroa kyvyssä tulkita ihmisen eleitä, toisaalta paljon tutkimuksia joissa eroja ei löydetä. Yhden tutkimuksen perusteella työkoirat olisivat parempia tulkitsemaan eleitä. Toisessa tutkimuksessa yhteistyöhön jalostetut koirat ovat parempia lukemaan ihmisen eleitä.
  • Tätä on vertailtu myös kallon muodon perusteella: pyöreäkalloiset rodut ovat parempia lukemaan ihmisen eleitä (tosin ei vielä tietoa siitä, mikä tätä selittää).
  • Tutkimuksen perusteella suhteen laadulla ei ole yhteyttä koiran kykyyn lukea ihmisen eleitä. Ainoastaan yksi korrelaatio, jossa havaittiin että mitä enemmän omistajalla on ahdistuneita tuntemuksia, sitä enemmän koira saattoi pelätä että tapahtuu jotain pahaa. Voisiko selittää sen, että esimerkiksi tokokokeessa osa koirista reagoi ohjaajan tunnetiloihin herkemmin kuin toiset?
  • Ihmisen eleitä ja suullisia käskyjä on tutkittu eräässä tutkimuksessa (D’Aniello et al 2016). Havaittiin, että koirat tottelivat eleitä parhaiten kaikissa tilanteissa ja suullinen käsky oli aina kakkonen. Siksi esim. tokossa on tärkeää keskittyä siihen, että ei vahingossakaan anna muita kuin suullisia vihjeitä.

 

Ymmärtääkö koira sanan vai äänen sävyn? 

  • Aihetta on tutkittu Unkarissa viime vuonna.
  • Koira käsittelee sanan sisällön vasemmalla aivopuoliskolla ja äänensävyn oikealla, aivan kuten ihmisetkin.
  • Tutkimuksessa tutkittiin, miten koira reagoi eri sanoihin/äänensävyihin. Vasta kun sanottiin oikea sana oikealla äänensävyllä, aktivoitui koiran “palkkio/mielihyvä” -alue. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. iloisella äänellä sanottu “olitpa huono” ei ole koiralle mieluisa kehu. Monotonisella äänensävyllä sanottu “hyvä poika” ei myöskään aiheuta koirassa minkäänlaista mielihyvää. Siksi olisikin tärkeää kehuessaan huomioida sekä äänensävy että kehujen sisältö.
  • Tämän vuoksi klikkeri on hyvä väline, sillä se on sävyltään ja sisällöltään aina samanlainen.

 

Muisti 

  • Koirilla on yleisesti ottaen hyvä muisti.
  • Varsinkin tilaan liittyvä muisti on koirilla hyvä.
  • Tällä hetkellä on viitteitä siitä, että koiralla olisi episodimuisti, eli se muistaa elettyä elämää.
  • Koirat oppivat myös mallioppimisen kautta ja tätä kannattaisikin hyödyntää koulutuksessa enemmän! (Fugazza et al 2016: “do as I do”).
  • Koirat pystyvät muistamaan yleensä oman emonsa, mutta sisaruksia sen sijaan ei.
  • Chaser-koira (bortsu) osaa nimetä 1022 objektia! Sillä on erillinen huone, jossa on 1022 lelua. Chaser osaa pyydettäessä hakea huoneesta oikean lelun.

 

Itsehillintä 

  • Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa synnynnäiset persoonallisuuserot kiihtyvyydessä/innostuvuudessa.
  • Itsehillintä on osittain periytyvä ominaisuus. Sitä voidaan kuitenkin parantaa harjoituksilla.
  • Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta.
  • Jo pennusta näkee, millainen itsehillintä sillä on. Olisi tärkeää jo pennusta pitäen tehdä impulssikontrolliharjoituksia sellaisten koirien kanssa, joilla on huono itsehillintä.
  • Mitä parempi impulssikontrolli, sitä paremmin koira onnistui neljässä erilaisessa ongelmanratkaisutehtävässä (Muller et al 2016).
  • Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla pysyvä piirre. Ainoastaan motorinen impulsiivisuus (fyysinen aktiivisuus) tutkimuksissa vähentynyt.
  • Impulsiivisilla koirilla on eniten käyttäytymisongelmia.
  • Urokset ovat narttuja itsenäisempiä, aktiivisempia ja impulsiivisempia: onko tässä syy siihen, että nartut ovat keskimäärin uroksia helpompia?