Chirag Patel: Ongelmakäytösten ymmärtäminen, hoitaminen ja muokkaaminen

Chirag Patel: Ongelmakäytösten ymmärtäminen, hoitaminen ja muokkaaminen

 

Luennon kuvaus:

Clients always call trainers when they are experiencing problem behaviours with their pets. In this Session Chirag Patel will focus on a practical and scientific approach to analysing and resolving problem behaviour. The Session will cover various management tools and techniques, as well as strategies for effecting behaviour change. Going beyond theory, the Session will emphasize how to use these skills as a consultant in areas of work, including taking case histories, working with clients, evaluating motivation, and other practical real-world situations.

As passionate and interested trainers, our approach is sometimes “too much” for a caregiver who just wants to have “this problem behaviour fixed.” Chirag will look at simple, yet ethical and effective, ways to work on various behaviour-management and change exercises.

 

Luennon keskeinen sanoma

Yksi isoimmista haasteista on se, että koirien (ja muidenkin eläinten) ongelmakäytös määritellään usein herkästi ihmisen kautta: Jos ihminen kokee jonkin koiran käytöksen ongelmalliseksi, saatetaan sitä kutsua koiran ongelmakäytökseksi.

Chirag itse työskentelee paljon erilaisten ongelmakoirien kanssa ja tekee muun muassa kotikäyntejä. Hänellä on tapana toimittaa asiakkaalle etukäteen kysely, jossa hän kartoittaa eläimen käyttäytymistä ja asiakkaan toimintatapoja.

Luennolla Chirag avasi niitä tapoja ja kysymyksiä, joita hän hyödyntää asiakkaan kohtaamisessa sekä sen selvittämisessä, mistä kyseisen eläimen kohdalla oikein on kyse.

 

Mitä koira tekee?

Tärkein kysymys on se, mitä koira tekee, eli miltä sen käytös näyttää. Se, että sanotaan koiran olevan esimerkiksi aggressiivinen, reaktiivinen tai pelokas, ei loppupeleissä kerro yhtään mitään. Esimerkiksi aggressiivisuus voi näyttäytyä eri ihmisille eri tavoin. Koiran määrittelemiseen erilaisten adjektiivien kautta tulisikin sen sijaan keskittyä siihen, miten koira käyttäytyy. Olennaista ei ole myöskään se, mitä koira ei tee (“not doing is the absence of behaviour”).

Chirag itse pitää tärkeänä käytöksen mittaamista. Tietyn käytöksen toistojen määrä, kesto, latenssi sekä intensiteetti antavat käytöksestä tarkemman kuvan. Datan kerääminen on tärkeää myös siksi, että sen avulla on mahdollista seurata koiran etenemistä, vahvisteen toimivuutta sekä koulutuksen tehokkuutta. Ei riitä, että asiakas sanoo “hyvin menee”, vaan tarvitaan selkeää dataa. Datan kerääminen antaa tietoa siitä, kannattaako tehtyä koulutussuunnitelmaa jatkaa vai mahdollisesti muuttaa jotenkin.

 

Milloin käytös alkoi ja kuinka kauan se on ollut ongelma?

Toinen tärkeä kysymys on se, että milloin käytös on alkanut. Onko kyse pitempikestoisesta ongelmasta vai onko se alkanut vasta hiljattain? Tämän ohella yhtä tärkeää on myös kysyä asiakkaalta, kuinka kauan kyseinen käytös on ollut ongelma. Käytös on voinut olla olemassa jo pitkään, mutta se on saatettu alkaa kokea ongelmaksi vasta myöhemmin.

Kuinka käytös muuttaa ympäristöä, mitä ympäristössä tapahtuu? Mitkä olosuhteet saavat käytöksen aikaan?

Myös ympäristötekijöiden kartoittaminen ongelmakäytöksen luonnetta selvittäessä on ensiarvoisen tärkeää. Mitä ympäristössä tapahtuu, kun käytös ilmenee? Entä miten ympäristö reagoi käytöksen ilmaantuessa? Kyseiset kysymykset tulisi kysyä kaikilta niiltä, jotka ovat koiran kanssa aktiivisesti tekemisissä, sillä eri ihmiset saattavat reagoida koiran käytökseen eri tavoin. Kysymykset saattavat avartaa myös koiranomistajan omaa näkemystä ongelmakäytöksen ilmaantumisesta.

Lisäksi olisi tärkeä selvittää, mitkä asiat/olosuhteet saavat käytöksen aikaan. Onko kyseessä esimerkiksi jokin tietty ihminen, eläin, sijainti tai ääni? Luonnollisesti käytökselle voi olla monia eri syitä.

 

Mitä olet yrittänyt aiemmin? Mikä on toiminut ja mikä ei?

On tärkeää ottaa selvää myös siitä, mitä kaikkea koiran ongelmakäytöksen poistamiseksi on yritetty tehdä aiemmin ja onko jokin tavoista toiminut. Tällä kysymyksellä on mahdollista kartoittaa paremmin koiran historiaa sekä asiakkaan omaa suhtautumista ja toimintatapoja.

Kysymyksen myötä asiakas saattaa kertoa mitä erilaisempia ongelmanratkaisutapoja, joita hän on kokeillut koiransa kanssa. Tällöin on merkittävää se, kuinka kouluttaja suhtautuu asiakkaan kertomaan. Esimerkiksi jos asiakas kertoo käyttäneensä paljon positiivista rankaisua, tulee tähän suhtautua neutraalisti, eikä missään nimessä asiakasta lytäten. Tällä kaikella on iso merkitys asiakkaan käytöksen muuttamisessa.

 

Yleisimmät ongelmat asiakkaiden kanssa ja niihin vastaaminen

Chirag kertoi, että monet asiakkaat kertovat kokeilleensa naksutinta, mutta se ei toiminut. Ammattikouluttajat kyllä tietävät, että naksutin toimii ja mikäli näin ei ole käynyt, sitä on käytetty väärin. Asiakkaalle asiaa kannattaa kuitenkin ehdottaa hyvin hienovaraisesti, esimerkiksi Chirag saattaa kysyä asiakkaalta “kokeillaanko käyttää naksutinta vielä kerran toisella tavalla, josko se vaikka sitten toimisi paremmin?”.

Chirag on myös törmännyt paljon siihen, että mikäli koira ei tottele, saattaa asiakas esimerkiksi korottaa ääntään tai muuttaa äänensävyä painokkaammaksi (etenkin luoksetulossa, mikäli koira ei heti ensimmäisestä kutsusta tule luokse). Kaikki eivät ymmärrä sitä, että koira kyllä kuulee; ei ole mitään “oikeaa äänensävyä”, joten sitä ei tarvitse muuttaa eikä tarvitse huutaa kovempaa. Sen sijaan tulisi parantaa vahvistetta.

Osa asiakkaista saattaa myös kuvailla koiraansa vaaralliseksi ja perustella kovia otteitaan sillä. Heidän mukaansa positiivinen vahviste ei toimi sen kaltaisilla koirilla. Asiakkaan kanssa ei koskaan tulisi lähteä väittelemään sanomalla esimerkiksi “kyllä se toimii!”, vaan myös asiakkaan käytöstä muutetaan positiivisesti vahvistamalla. Näissä tilanteissa Chirag usein kysyy asiakkaalta, että “kokeillaanko pari kertaa, miten käy”. Ja kun asiakas näkeekin edistystä tapahtuvan positiivisesti vahvistamalla, saattaa Chirag kehua asiakkaan koiraa todella viisaaksi, kun se vastasi tähän niin hyvin. Yleensä tässä vaiheessa asiakas suostuu jatkamaan positiivisesti vahvistamalla, kun hän itse huomaa sen toimivuuden oman koiransa kohdalla.

Chirag puhui myös siitä, kuinka ihmiset herkästi leimaavat koiriensa käytöstä, koska eivät välttämättä osaa lukea niiden elekieltä tarpeeksi hyvin. Joku saattaa esimerkiksi kutsua koiraansa leikkisäksi, kun se kantaa leluja. Tosi asiassa koira voi kantaa leluja esimerkiksi paetakseen jotakin tilannetta (tässä kohtaa tuli aivan Lilo mieleen, joka kotona vireen noustessa ottaa lelun suuhunsa ja kävelee sen kanssa ympäri asuntoa -> sen sijaan, että se haluaisi leikkiä, on kyseessä ennemminkin jonkinlainen stressikäytös).

Chirag korosti paljon sitä, että asiakkaan mieltä ei saisi yrittää muuttaa; sen sijaan tulisi keskittyä käytöksen muokkaamiseen, jolloin mieli kyllä muuttuu jälkeenpäin. Mielen muuttuminen on käytöksen muuttumista hitaampaa, joten siksi olisi tärkeää keskittyä nimenomaan käytöksen muokkaamiseen. Sen sijaan, että sanoo asiakkaalle “älä tee noin”, tulisi luoda vaihtoehtoja ja keskustelua.