Naksutin vs. palkkasana

Naksutin vs. palkkasana

20.7.2018 0 Kirjoittanut Tiia

Naksutinkoulutuksessa naksutinta käytetään oikean toiminnon merkkaamiseen. Kun eläimen käyttäytymistä aletaan muotoilemaan ns. tyhjästä sen oman tarjoamisen kautta, kutsutaan tätä koulutusmuotoa sheippaamiseksi. Eläin tietää tehneensä oikein kuullessaan naksautuksen, eli naksuttimen ääni toimii eläimelle merkkinä kouluttajan toivomasta käyttäytymisestä. Naksuttimen sijaan jotkut saattavat kuitenkin suosia enemmän suullista äänimerkkiä, esimerkiksi “hyvä” tai “jes“, merkatessaan haluttua toimintoa.

Yksi yleisimpiä kysymyksiä on, täytyykö kouluttaessa välttämättä käyttää naksutinta vai riittääkö palkkasanan käyttäminen. Olen yleensä omille koulutettavilleni sanonut, että kannattaa käyttää sitä, minkä kokee itselleen helpommaksi. Olen yhä samaa mieltä, mutta mikäli kysymys on muotoa kummalla tavalla koulutan tehokkaammin, suosittelen monesti käyttämään naksutinta.

 

Naksuttimen tehokkuudesta

Lindsay Woodin (2007) tekemässä tutkimuksessa vertailtiin naksutinta ja suullista merkkiä koirilla. Tarkoituksena oli opettaa koirat koskettamaan kosketuskeppiä kuonollaan. Osalle koirista tämä opetettiin täysin naksutinta käyttämällä, kun taas osan kanssa hyödynnettiin ainoastaan palkkasanaa (tässä tapauksessa sana “good“). Primaarivahvisteena käytettiin juustopaloja.

Tuloksissa havaittiin, että koirat oppivat kyseisen kosketuskeppitehtävän sekä naksuttimen että palkkasanan avulla. Nopeuden suhteen tulokset kuitenkin puhuivat naksuttimen puolesta: naksuttimen avulla koirat oppivat tehtävän keskimäärin 36 minuutissa, kun taas palkkasanan kanssa saman tehtävän oppimiseen meni keskimäärin 59 minuuttia. Naksuttimen avulla koira oppi tehtävän siis huomattavasti nopeammin kuin suullisella äänimerkillä!

Lisäksi havaittiin, että naksutinryhmässä koko koulutussessioon meni primaarivahvisteita eli juustopaloja keskimäärin 83 kappaletta. Palkkasanaryhmässä vahvisteita meni sen sijaan keskimäärin 126 kappaletta. Siispä sen lisäksi, että naksutin on mahdollisesti nopeampi tapa kouluttaa, se tukee koiran painonhallintaa ja myös kouluttajan lompakko kiittää.

Tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että erityisesti uuden opettelussa naksutin on palkkasanaa tehokkaampi vaihtoehto. Sen sijaan jo kertaalleen opitun käyttäytymisen ylläpitämisessä myös palkkasana voi olla paikallaan.

 

Mihin naksuttimen tehokkuus perustuu?

Kysymykseen ei luultavasti ole mitään yhtä selkeää ja tyhjentävää vastausta, sen sijaan on olemassa kasa erilaisia teorioita. Ensinnäkin kyseessä on sellainen ääni, jota koira harvemmin kuulee muualla. Jos ehdollisena vahvisteena käytetään esimerkiksi “hyvä“-sanaa, voi sitä tulla käytettyä muulloinkin kuin koulutustilanteissa. Jos koira kuulee kyseisen sanan useita kertoja ilman, että siitä seuraa primaarivahvistetta, menettää se nopeasti merkityksensä.

Toisin kuin naksussa, palkkasanaa käytettäessä kouluttajan tunnetila kuuluu aina läpi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kouluttajan turhautuessa se kuuluu hänen äänestään ja koira reagoi tähän jollain tavalla. Suullinen äänimerkki on harvoin täysin samanlainen, näin ollen se sisältää herkästi ylimääräistä informaatiota. Koira pyrkii tulkitsemaan tätä informaatiota, jolloin se on pois koulutukseen menevästä ajasta.

Naksuäänen ollessa lyhyt ja terävä, on sen ajoitus monesti täsmällisempää kuin palkkasanan. Tällöin koira oppii syy-yhteyden nopeammin kuin suullista merkkiä käytettäessä. Sheipatessa saatetaan haluta vahvistaa jotakin niin lyhyttä hetkeä, että palkkasanan kanssa juuri kyseisen hetken merkkaaminen voi olla hankalaa; usein kouluttaja onkin palkkasanan kanssa jäljessä ja tulee vahvistaneeksi jotakin aivan muuta. Koira saattaa myös rekisteröidä paremmin naksun kaltaisen lyhyen ja terävän äänen.

Naksutin on erittäin hyödyllinen työkalu myös silloin, kun puhutaan eläimistä, joita kouluttaa useampi eri ihminen. Tällöin merkki pysyy luonnollisesti samanlaisena, vaikka kouluttaja vaihtuisikin.

Kaiken kaikkiaan naksuttelu on selkeää kommunikointia eläimen kanssa eläimen ymmärtäessä usein paremmin, mitä siltä halutaan. Tämä ennaltaehkäisee turhauman syntyä sekä edistää siten ihmisen ja eläimen välistä suhdetta. Naksuttimen tehokkuus riippuu kuitenkin useammasta tekijästä ja voi olla, että tietyissä tilanteissa palkkasana toimiikin paremmin. Mikäli kouluttaja esimerkiksi kokee naksuttimen käytön aivan liian hankalaksi ja turhautuu herkästi sen käytön opettelusta, tai koira pelkää naksuttimen ääntä, voi muunlainen äänimerkki olla varteenotettava vaihtoehto.

 

Lähteet:
Wood, Lindsay (2007) Clicker Bridging Stimulus Efficacy. New York: Hunter College.
Pryor, Karen (2010) Reaching the Animal Mind: Clicker Training and What It Teaches Us About All Animals. New York: Scribner.