Myrkytetyt vihjeet

Myrkytetyt vihjeet

15.7.2018 5 Kirjoittanut Tiia

Näet lenkillä ollessasi koiran, jota omistaja pyytää luokseen huutamalla “tänne!“. Koira kääntyy ja alkaa ravata kohti omistajaa, mutta sen pää on alhaalla ja korvat hieman luimussa. Tokokokeessa ollessasi yhdellä koirakolla on vuorossa kaukot. Ohjaajan pyytäessä koiraa istumaan, koira nousee maasta ylös jähmeästi vasta toisella käskyllä, samalla lipoen huuliaan ja katse yleisön suuntaan harhaillen. Mistä näissä tilanteissa oikein on kyse?

 

Vihjeen seurauksista

Kun vihje on opetettu koiralle täysin positiivisesti vahvistamalla, yhdistää se vihjeen johonkin mukavaan. Tokokokeessa ohjaajan huudahtaessa “istu!“, koira ponkaisee ylös maasta silmät loistaen ja häntä samalla maata pitkin heiluen; se on oppinut, että kyseinen sana saattaa johtaa johonkin kivaan. Siispä jo pelkkä vihjeen kuuleminen saa koirassa aikaan hyvän olon tunteen!

Sen sijaan jos koira saa positiivisen vahvisteen (esim. ruokaa) toivotusta käyttäytymisestä, mutta sitä kuitenkin korjataan (esim. pannasta vetämällä) väärästä käyttäytymisestä, on koulutustilanteessa läsnä koiran näkökulmasta jotakin sellaista, mitä tulisi vältellä. Tällöin koira toteuttaakin käyttäytymisen välttääkseen korjaamisen, eikä niinkään positiivisen vahvisteen toivossa. Kyseisessä tilanteessa siis sekä positiivinen että myös negatiivinen vahviste ovat läsnä, ja lopputulos on koiran asenteen, olemuksen ja tunnetilan näkökulmasta aivan eri verrattuna tilanteeseen, jossa koulutustilanteessa käytetään vain ja ainoastaan positiivista vahvistetta.

Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa hevosta yritetään lastata traileriin. Hevosta palkitaan porkkanalla joka kerta, kun se ottaa askeleen kohti koppia. Mikäli hevonen kuitenkin erehtyy pakittamaan, läpsäistäänkin sitä riimunnarulla lautasille. Jos vihjettä seuraa satunnaisesti jotakin epämiellyttävää tai luotaantyöntävää, syntyykin siitä eläimelle herkästi varoittava signaali. Trailerista voi siis muodostua hevoselle ikävä asia, vaikka sille narulla läpsimisen ohessa olisikin syötetty kasa porkkanoita. Koska vaaran välttäminen on ensisijaista syömiseen nähden, peittää vihjettä seurannut ikävä kokemus herkästi vihjettä seuranneet positiiviset kokemukset alleen.

 

Vihjeen myrkyttyminen

Myös lajiharjoittelussa vihjettä seurannut käyttäytyminen johtaa usein positiiviseen vahvisteeseen, mutta silloin tällöin koiria saatetaan lisäksi korjata. Korjaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi hihnasta nyppäisyä, koiran nostamista maasta istumaan tai ohjaajan suullista palautetta. Tällöin koira saattaa kyllä toteuttaa käyttäytymisen vihjeen kuultuaan, mutta se ei näytä motivoituneelta, iloiselta ja rennolta; koira tietää, että tehdessään väärin, voi siitä seurata jotakin sellaista, jota se mieluummin välttelee. Toisin sanottuna koiran tunnetila muuttuu vihjeen kuulemisen myötä, ja tämä tunnetila vaikuttaa siihen, millä tavalla koira kykenee suorittamaan kyseisen käyttäytymisen.

Vihjettä, josta on muodostunut koiralle merkki vältellä tai varoa, kutsutaan myrkyttyneeksi vihjeeksi. Koira yhdistää myrkyttyneeseen vihjeeseen epämiellyttäviä asioita tai tilanteita. Sen seurauksena vihje saattaa mennä täysin kuuroille korville, tai vaihtoehtoisesti koira toteuttaa käyttäytymisen haluttoman oloisesti. Jos vihjettä seuraa jotakin parempaa, mitä ympäristöllä on sillä hetkellä tarjota, kokee koira vihjeen usein kannattavimpana vaihtoehtona. Vihje kuitenkin myrkyttyy, mikäli koulutustilanteessa on läsnä lisäksi jotakin luotaantyöntävää.

Kun vihje on myrkyttynyt, voi se näkyä käyttäytymisessä esimerkiksi seuraavasti:

  • Koira on haluton toteuttamaan pyydetyn käyttäytymisen vihjeen kuultuaan.
  • Koira näyttää vihjeen kuultuaan stressaantuneelta sekä käyttää paljon rauhoittavia signaaleja.
  • Koira saattaa aloittaa pyydetyn käyttäytymisen vihjeen kuultuaan, mutta ei kykenekään toteuttamaan sitä loppuun saakka.
  • Koira saattaa hetkellisesti jähmettyä vihjeen kuultuuan, tai ei muuten aloita käyttäytymistä välittömästi (latenssi kasvaa).

Karen Pryor on tehnyt selkeyttävän jaon vihjeisiin, käskyihin ja myrkyttyneisiin vihjeisiin. Kun koira kuulee vihjeen, se saa positiivisen vahvisteen toteuttaessaan käyttäytymisen. Käskyjä noudattaessaan koira sen sijaan lähinnä välttelee jotakin luotaantyöntävää ja toteuttaa käyttäytymisen siis vältelläkseen jotakin. Myrkyttyneessä vihjeessä taas positiivinen sekä negatiivinen vahviste molemmat ovat läsnä, kun koira saa vahvisteen halutusta käyttäytymisestä, mutta sitä korjataankin väärästä käyttäytymisestä. Vaikka ero vihjeellä ja myrkyttyneellä vihjeellä ei teoriassa ole kovin suuri, on se kuitenkin valtava tarkkaillessa koiran käyttäytymistä käytännössä.

 

Myrkytetyn vihjeen merkityksen muuttaminen

Kun vihje on kerran myrkyttynyt, on sen merkityssisällön muuttaminen positiiviseksi hankalaa, usein jopa mahdotonta. Parasta olisikin vaihtaa myrkyttynyt vihje täysin uuteen vihjeeseen. Hyvä esimerkki vihjeen muuttamisen tärkeydestä on kodinvaihtajilla ja rescue-koirilla, jotka saattavat aiempien kokemustensa vuoksi yhdistää erityisesti omaan nimeensä jotakin epämiellyttävää. Siispä voisi olla paikallaan vaihtaa koiran nimi sen saapuessa uuteen kotiin.

Tulee myös huomioida, että myrkyttynyt vihje ei välttämättä ole sanallinen vihje – se voi olla myös käsimerkki, jokin esine tai vaikka ihminen. Jos esimerkiksi tokossa kapula itsessään on muodostunut koiralle myrkyttyneeksi vihjeeksi, voi koiran tunnetila noutamista kohtaan olla hankala muuttaa.

Eileen Andersonilla on selkeä esimerkkivideo siitä, miltä koira näyttää kuullessaan myrkyttyneen vihjeen (tässä tapauksessa paikallaanolovihjeen). Kyseisellä videolla Eileen myös näyttää, kuinka myrkyttynyt vihje korvataan uudella vihjeellä.

On sanomattakin selvää, että esimerkiksi tokon kisakentillä myrkyttyneet vihjeet luovat epävarmuutta suoritukseen ja tuovat herkästi pistevähennyksiä. Erityisesti koiran hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää pyrkiä kouluttamiseen, jossa koiralle ei koskaan aiheutettaisi tarkoituksenomaisesti pelkoa, stressiä tai ahdistusta. Kouluttajan vastuulla on luoda sellainen oppimisympäristö, jossa koira myös uskaltaa yrittää ja erehtyä. Kun vihjeiden merkityssisältö on koiralle positiivinen, näkyy se myös kisakentillä koiran iloisuutena sekä halukkuutena työskennellä ohjaajan kanssa, ja se jos mikä on hienoa katseltavaa!

 

Lähteet:
Jesús Rosales-Ruiz  (2017): Clicker Expo luentomateriaali “Poisoned Cues: Diagnosis, Analysis & Repair”
Karen Pryor (2010): Reaching the Animal Mind: Clicker Training and What It Teaches Us About All Animals