Hyödyllinen käsikosketus

Hyödyllinen käsikosketus

6.7.2018 0 Kirjoittanut Tiia

Kohdetyöskentelyksi kutsutaan sellaista harjoittelua, jossa mukana on jokin kohde, johon koiran tulee mennä tai jota sen tulee koskettaa esimerkiksi kuonollaan tai tassuillaan. Yksi yleinen kohdetyöskentelyn väline on kosketuskeppi. Kun koira on opetettu esimerkiksi tavoittelemaan keppiä kuonollaan, voidaan keppiä hyödyntää erilaisten käytösten opettamisessa.

Toinen yleinen kohdetyöskentelyn apuväline on ohjaajan kämmen. Käsikosketuksessa ohjaajan avoin kämmen toimii koiralle merkkinä siitä, että sillä on mahdollisuus ansaita vahviste painamalla kuononsa kämmentä vasten. Tämä taito on niin yleishyödyllinen, että mielestäni se on ehdottomasti yksi tärkeimpiä koiralle opetettavia taitoja!

 

Miksi käsikosketuksen opettaminen kannattaa

Käsikosketus on helppo tapa saada koira aktivoitumaan sekä lisätä koiran itsevarmuutta. Toiminto itsessään on niin yksinkertainen, että koiran on vaikea epäonnistua. Tekemällä useamman käsikosketuksen peräkkäin, saadaan koiraa palkittua usein eli pidettyä vahvistetiheys korkeana. Tämä taas luo koiralle lisää varmuutta, jonka myötä se oppii myös tehokkaampaa työskentelyä.

Lisäksi käsikosketus voi parantaa koiran keskittymistä erityisesti haastavissa ympäristöissä. Se on kätevä keino siirtää huomio ympäristöstä ohjaajaan erilaisissa tilanteissa ilman, että tarvitsisi puuttua koiran ei toivottuun käyttäytymiseen esimerkiksi hihnasta vetämällä. Mikäli käsikosketukselle on luotu kestoa, ehtii myös koiran mielentila tasoittua kosketuksen aikana.

Käsikosketusta voidaan hyödyntää myös erilaisissa hoitotoimenpiteissä, kuten korvia puhdistettaessa tai esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Koira voi ilmoittaa olevansa valmis hoitotoimenpiteeseen painamalla kuononsa kättä vasten. Lisäksi kosketus saa koiran keskittymään muuhun jännittävän asia sijasta.

Myös esimerkiksi ohituksissa tai joissain muissa häiriötilanteissa käsi on näppärä työkalu. Kun ympäristössä on koiran mielestä jotakin epäilyttävää ja koira jää tuijottamaan häiriötä, voi ohjaaja ojentaa kämmenen ennen kuin koiran reaktio etenee siihen pisteeseen, että se alkaisi esimerkiksi rähistä. Kun käsikosketukselle on luotu paljon arvoa, tarjoaa koira kosketusta mitä haastavimmissa tilanteissa. Tällöin myöskään ohjaajan ei tarvitse hermoilla esimerkiksi ohituksissa, jolloin säästytään hihnan kiristymiseltä, nyppimiseltä tai koiran moittimiselta. Kun koiralle annetaan vaikeassa tilanteessa mahdollisuus käsikosketukseen, annetaan sille samalla työkalu selvitä kyseisestä tilanteesta. Tällöin koiraa päästään myös vahvistamaan siitä, että se tekee rähinän sijasta jotakin muuta.

Käsikosketuksesta on siis apua turhauman ennaltaehkäisyyn sekä katkaisuun. Jos koira esimerkiksi tekee koulutustilanteessa virheen, voidaan käyttäytyminen katkaista lennosta käsikosketuksen avulla, jolloin päästään palkitsemaan koira eikä turhaumaa siten ehdi syntyä. Tämän jälkeen voidaan yrittää aiempaa tehtävää uudelleen latistamatta kuitenkaan koiran tunnetilaa. Kun ei toivottuun käyttäytymiseen päästään puuttumaan antamalla koiralle mahdollisuus tarjota jotakin muuta käyttäytymistä, päästään kyseinen käyttäytyminen katkaisemaan positiivisella tavalla. Tästä on erityisen suurta apua herkästi turhautuville koirille, jotka alkavat esimerkiksi haukkua virheen tehdessään.

Käsikosketusta voidaan hyödyntää myös erilaisten liikkeiden opettamisessa. Esimerkiksi rally-tokossa koiraa voidaan alkuun joitain liikkeitä opetettaessa ohjata kämmenen avulla. Tokossa käsikosketusta on hyödynnetty paljon muun muassa perusasennon ryhdin parantamiseen tai noudossa kapulan palautusten opettamiseen.

Käsikosketuksen kautta koira oppii lisäksi ymmärtämään kohdetyöskentelyn perusperiaatteet, jolloin muunlaisten kohteiden (esimerkiksi kosketusalustan) opettaminen on huomattavasti helpompaa. Käsikosketuksen – tai ylipäätään kohdetyöskentelyn – avulla voidaan myös siedättää koiraa erilaisiin asioihin. Lisäksi kouluttajan opettaessa koiralle käsikosketusta, tulee hän kehittäneeksi myös omia mekaanisia koulutustaitojaan.

 

Käsikosketuksen opettaminen

Harjoitus voi edetä esimerkiksi seuraavasti:

  1. Asetetaan kämmen näkyville. Ei liian lähelle koiran kuonoa, mutta ei liian kauaskaan, jotta tehtävä ei olisi koiralle liian haastava.
  2. Aluksi riittää, että koira vain esimerkiksi vilkaisee kämmenen suuntaan. Kriteeriä eli vaatimustasoa nostetaan pikku hiljaa.
  3. Haluttu toiminto merkataan esim. naksauttamalla, jonka jälkeen annetaan koiralle palkkio.
  4. Toistoja kannattaa tehdä vain muutama kerrallaan, jonka jälkeen pidetään tauko.
  5. Kun koira osaa sujuvasti hakeutua kämmentä kohti, vaihdellaan käden paikkaa ja omaa asentoa.
  6. Mikäli koira on yli-innokas ja yrittää esimerkiksi pureksia kättä, tulisi pyrkiä naksauttamaan jo siinä vaiheessa, kun koira on vasta tulossa kättä kohti sen sijaan, että odotettaisiin koiran lopettavan pureskelu ja naksautettaisiin sitten.

 

Käsikosketusta voidaan käyttää myös apuna vahvistettaessa lelusta luopumista, tai vaihtoehtoisesti lelun avulla voidaan harjoitella käsikosketuksen häiriönsiedon kasvattamista tai keston lisäämistä kosketukseen.

 

Koulutushetket tulisi pitää lyhyinä tehden esimerkiksi pari viiden toiston sarjaa kerrallaan. Oppimista tapahtuu parhaiten, kun koira vielä jaksaa yrittää ja on innostunut. Kun koira sujuvasti vilkaisee kättä kohti, voidaan kriteeriä nostaa esimerkiksi siten, että koira ottaa askeleen/askeleita kohti kämmentä. Kun koira sujuvasti koskee kättä, voidaan kriteeriä nostaa voimakkaampaan kosketukseen tai lisäämällä kosketukseen kestoa. Palkkion voi alkuun antaa käden luota. Tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että koira osaa käsikosketuksen jälkeen hakea itse palkkion toisesta kädestä ja sen jälkeen hakeutua taas itsenäisesti kohdekämmenen luo.

Käsikosketuksen opettaminen tapahtuu sheippaamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että koiralle ei anneta esimerkiksi sanallisia vihjeitä sen suhteen, mitä sen tulisi tehdä. Ohjaajan tehtävänä on olla hiljaa ja liikkumatta kämmenen ollessa auki. Jos koira ei kiinnostu kädestä, koiraa ei silti kannata lähteä houkuttelemaan liikuttamalla kättä tai muuten ohjailemalla. Sen sijaan voi odottaa kämmen selän takana, ja kun koira katsoo kohti ohjaajaa, asettaa ohjaaja välittömästi kämmenen jälleen esille. Koira palkitaan heti, kun se vähääkään osoittaa kiinnostusta kättä kohtaan.

Vasta, kun koira tekee käsikosketuksen sujuvasti useamman peräkkäisen sarjan aikana, aletaan vähitellen lisätä käyttäytymiselle kestoa. Keston lisääminen tapahtuu varovasti vähän kerrallaan, vaihdellen satunnaisesti vahvistetiheyttä. Keston opettamisessa voidaan käyttää apuna myös luopumista. Kosketukseen voi halutessaan liittää sanallisen vihjeen. Tässä tarjolle asetettu avonainen kämmen on kuitenkin itsessään koiralle jo hyvin voimakas vihje, eikä sanallista vihjettä siten välttämättä tarvita.

Kohdekädelle kannattaa luoda niin paljon arvoa, että koira kokee sen kannattavimpana vaihtoehtona erilaisissa tilanteissa. Kun kosketus on käyttäytymisenä vahva, toimii se koiralle ikään kuin magneettina; välittömästi kämmenen nähtyään koira kääntyy refleksinomaisesti sitä kohti. Huolellisesti opetettu käsikosketus on mitä mainion työkalu erilaisissa tilanteissa, sillä luonnollisesti käsi kulkee aina mukana!